Mitä kukakin oikein on?
Kummallista miten paljon uusia tuttuja saattaa tulla lyhyen ajan sisällä .
Muttei silti yhtään ystävää.
Eikä rakasta.
Olihan minulla Sami…niin ja Master.
Ja Heikkikin oli ollut ihan mukava.
Minä itse taisin olla se joka jarrutti jokaista ihmissuhdetta koska en tiennyt mitä halusin.
Miksi aina pitää analysoida kaikkea ja tehdä asioista niin hankalia,kun voisi vaan antaa mennä ja rohkeasti elää sitä elämää mikä eteen tulee?
Sain taas sähköpostia tuntemattomalta ihmiseltä.
Hän sanoi etsivänsä Valtiatarta joka antaisi hänen palvella itseään.
Hän haluaisi palvoa Jumalattarensa jokaista soluakin.
Ja taaskaan minä en ihan ymmärtänyt mitä hän tarkoitti.
Miten mies voisi toimia noin? Alistua naisen edessä muka ehdoitta?
Ei, en kyllä usko sen olevan mahdollista.
Mieshän haluaa aina hallita ja päättää ja olla johtaja.
Mutta toisaalta olihan olemassa ammattidominoitakin jotka alistivat miehiä jatkuvasti ja jopa työkseen.
Muistin että Kaisan tuttava Vendela oli domina.
Päätin soittaa Kaisalle ja selvittää asiaa.
Kaisa kertoi että Vendela oli kyllä domina, mutta toimii lähinnä naisten kanssa.
Mutta Vendelalla on ystävä joka dominoi miehiä.
Kaisa lupasi järjestää niin, että voisin tavata molemmat ja keskustella asioista.
Sanoin Kaisalle että pelkäsin luisuvani jo liian syvälle tähän kinkyjen maailmaan, mutta Kaisa vaan nauroi ja sanoi, että varmaan jokaista se kiehtoo ainakin yhtä paljon, osa ei vaan kehtaa sitä tunnustaa.
Kerroin Kaisalle miehestä joka etsi Valtiatartaan.
”Voi kun löytäisikin joskus miehen, joka noin paljon palvoisi naistaan.” Kaisa huokaisi.
”Ethän sinä halua miehiä.” Minä muistutin häntä, ”Joko unohdit pitäväsi enemmän naisista? Oletkin tainnut vaan näytellä.”
” Äh. Tiedät kyllä mistä pidän.” Kaisa tuhahti ja jatkoi, ”Tarkoitin vaan, että ehkä tuo on ihan erikoislaatuinen mies. Ota sinä se itellesi ennenkuin joku muu vie sen.”
” Enpä taida.” Minä vastasin empivästi, ” Jotenkin minua ahdistaa ajatuskin miehestä joka konttaisi jalkojeni juuressa ja suutelisi varpaitani.”
” Niin siihenhän voisi vaikka kompastua.” Kaisa hihitti, ”Ja olisi kurjaa olla aina paljain jaloin jotta hän voisi suudella varpaitasi, tennissukat kun ei ole kamalan seksikkäitä mutta käytännöllisiä näin talvella.”
” Joo-joo. ” Minä keskeytin Kaisan höpinän, ” Ihan rehellisesti sanottuna en vaan jaksa uskoa, että mies palvoisi naista noin ehdoitta. Ihan varmasti hän vaan haluaa, että nainen toimii tietyllä tavalla jotta hän kiihottuisi, joten hän alistaa kuitenkin sitten loppupeleissä naista.”
” Et voi olla noin mustavalkoinen! ” Kaisa kivahti, ”Eihän ikinä voi sanoa varmuudella kumpi lopulta on se alistava osapuoli, se joka muka alistuu mutta sanoo alistajalleen miten häntä saa alistaa vai se joka muka on määräävänä mutta joutuu tekemään kuten se alistettava sanoo.”
” Höpö-höpö.” Tuhahdin ärtyneenä, ” Aina se on mies joka oikeasti määrää ja nainen vaan tottelee. Niin paitsi että sinun tapauksessasi ei ikinä ole sitä miestä. ” Minä pohdin ja tarpeeksi pohdittuani jouduin myöntämään Kaisan puheessa olevan sittenkin perää.
” Miksi sillä on sinulle niin paljon väliä kuka alistuu ja kuka ei ? ” Kaisa kysyi lopulta. ” Mikset voi vaan ottaa tätä leikkinä joka kuuluu ihmisten seksikäyttäytymiseen osana kaikkea muuta ? Ei sillä ole niin kamalasti väliä mitä tehdään ja miten tehdään kunhan kaikki vaan tykkää siitä mitä puuhataan.”
” Joo-joo, sinä nyt lähdit taas tuolle kukkahattutäti linjalle. ” Minä sanoin vähän jo kyllästyneenä Kaisan paasaamiseen, mutta ehkäpä suhtauduin taas kaikkeen liian vakavasti.
Joka tapauksessa sovimme tapaavamme Vendelan ja tämän ystävädominan seuraavana lauantaina. Ehkä sitten saisin selville mikä tässä valtapelissä lopulta oli oikeastaan se ”juttu”. Ja mikä olisi minun roolini.