Eräänä päivänä tapasin Herran.
Olin kirjoitellut hänen kanssaan silloin tällöin jo muutaman vuoden ajan, joten tavallaan tunsin hänet jo entuudestaan. Silti en yhtään tiennyt millainen hän oikeasti olisi.
Hän halusi tavata minut ystävänsä leikkihuoneessa. Minä en ollut ikinä ollut oikeassa leikkihuoneessa, joten silkkaa uteliaisuuttani suostuin sen kummemmin asiaa miettimättä.
Herra vaikutti mukavalta ja rauhalliselta. Hän ei ollut yhtään pelottava.
Minua pelotti. Mahassani tuntui vellovan oikea perhosparvi.
Herra kertoi selkeästi pelisäännöt ja kyseli vointiani. Hänen äänensä oli lämmin mutta täynnä arvovaltaa. Minä kuuntelin hiljaa.
Herra kiinnitti käteni pöydän päässä kiinnioleviin kahleisiin. Kahleet tuntuivat kylmiltä ja pureutuivat tiukasti kiinni ihoon. Olin kauhuissani. En päässyt minnekään.
Herra riisui hameeni ja alushousut ja työnsi sormensa sisääni. Hän tunnusteli minua vaativasti ja minä tunsin kastuvani. Punastuin.
”Minähän lupasin heti tarkistaa oletko märkä jo tullessasi.”, hän sanoi rauhallisesti. Ja jatkoi puuhaansa.
Hän työnteli sormiaan syvälle. Minä voihkaisin. Tunsin oloni kahlittuna epämukavaksi. Voihkaisin uudestaan.
”Tätähän sinä halusit.” , hän sanoi ja katsoi minuun. Hänen silmänsä hymyilivät. ” Kyllä minä tänne tämän illan aikana käteni saan.”
Jonkin ajan kuluttua hän irroitti käteni ja käski minut selälleni pöydälle. Hän sitoi köydet nilkkojeni ympärille ja kiinnitti ne pöydän koukkuihin. Sitten hän sitoi käteni pääni yläpuolelle. ”Nyt ruvetaan hommiin.”
Minä makasin alastomana pöydällä ja tunsin itseni niin nöyryytetyksi. Tärisin pelosta ja häpeästä.
Hän työnsi kätensä sisääni. Aina vain syvemmälle. Minä inisin. Työnnöt sattuivat. Minun oli pakko huutaa.
”Tuntuuko?”, Herra kysyi ohimennen. Ja työnsi taas.
Jossakin vaiheessa minusta tuntui etten kestäisi enempää. En kuitenkaan pyytänyt häntä lopettamaan. Minulle oli tärkeää kestää se mitä Herra minulle tarjosi. Olin hänen vallassaan.
Halusin lisää.
Viestittelimme hierojan kanssa tiheään.
Hän kertoi avoimesti elämästään ja perheestään.
Hänen nimensä oli Matti.
Yhtenä päivänä Matti kysyi haluaisinko tavata hänet ihan vaan pikaseltaan.
Tottakai minä halusin, joten sovimme tapaavamme kaupungilla ja käyvämme jossain vaikka kahvilla.
Vähän minua jännitti hänen tapaamisensa. Varsinkin kun huomasin etten tiennyt edes miltä Matti näytti.
Emme olleet missään vaiheessa vaihtaneet kuvia. Se ei ollut tuntunut yhtään tärkeältä.
Sovimme tapaavamme ABC:n pihalla.
Tiesin millainen auto Matilla oli ja hän tiesi millainen takki minulla oli.
Ihmeellisesti löysimme heti toisemme vaikka piha oli täynnä autoja.
” Hei. Tuletko autoon? ”, Matti avasi autonsa oven.
”Mikäs siinä. ”, minä istuin etupenkille.
Meinasin kätellä Mattia, mutta hän halasi minua muitta mutkitta lämpimästi.
” Olet ihana.”, hän sanoi ja hipaisi poskeani.
” Mistäs sen voit vielä tietää?”, kysyin muka tiukasti.
Matti lähti ajamaan. ”Mentäisiinkö jonnekin vähän rauhallisempaan paikkaan?”, hän kysyi.
Jotenkin minä arvasin mitä tulisi tapahtumaan siellä rauhallisemmassa paikassa, mutta ihmeekseni se ei haitannut minua yhtään.
Olet kyllä melkoinen huora, ajattelin itsekseni ja hymähdin.
Matti katsoi minua kysyvästi.
”Mennään vaan.”, minä sanoin ja hymyilin.
Juttelimme koko ajomatkan.
Matti oli hyvä keskustelukumppani ja jutteli mielenkiintoisista asioista.
Jonkin ajan kuluttua Matti kaarsi syrjässä olevalle levähdyspaikalle ja laski kätensä reidelleni.
” Saanko koskea sinuun?”, hän kysyi vakavana.
Minä riisuin takkini.
Matti avasi puseroni napit ja silitti rintaani. Hän pusersi nännin sormiensa väliin ja minun oli pakko voihkaista.
Hän kuljetti sormiaan vartalollani kuin tunnustellen. Välillä hän painoi tiukemmin ja välillä hiveli aivan hellästi.
Vihdoin hän siirsi kätensä jalkoväliini ja alkoi hitaasti hieroa.
Minä kiemurtelin hänen kosketuksensa alla.
”Älä enempää. ”, minä vaikersin.
”Johan sinä kastuitkin.”, Matti hymyili ja silitti poskeani.
”Haluatko, että otan sinulta suihin?”, kysyin hieman arasti.
”Jos haluat.”, Matti vastasi hiljaa.
Minä avasin Matin housut ja aloin imeä.
En ollut mitenkään taitava suihinottaja, mutta ehkä tein jotakin oikein sillä pian sain niellä lämmintä spermaa.
”Kiitos.”, Matti huokaisi ja silitti niskaani.
Juttelimme vilkkaasti koko paluumatkan.
” Haluan tavata sinut uudestaankin. ”, Matti sanoi ja suuteli minua.
” Niin minäkin sinut.”, sanoin, mutta en ollut siitä enää ollenkaan varma.
Matti oli varmasti hyvä hieroja, mutta minä tarvitsin jotakin muuta kuin hellää hivelyä.
Tapaamisemme jälkeen viestittelimme Jukan kanssa lähes päivittäin.
Hän oli mukava juttukaveri.
Emme kuitenkaan saaneet sovituksi toista tapaamista, koska hänellä oli niin paljon työkiireitä.
Ja minä olin yksinäinen.
Niinpä minä laitoin taas seuranhakuilmoituksen nettiin.
Vastauksia tuli paljon, mutta jostakin syystä minusta tuntui, että halusin tällä kertaa jotakin muutakin kuin vain pelkkää seksiä, eikä monikaan vastaajista ajatellut mitään muuta.
Vastasin parille tyypille, mutta oikeastaan yksikään ei tuntunut kiehtovalta.
Ehkä olin tullut liian nirsoksi.
Yksi kirjoitti pian takaisin.
Hän kertoi olevansa aviossa. Hänen vaimonsa oli sairas, eikä heidän liitossaan ollut enää lainkaan seksiä.
Jaahas, ajattelin vähän myrtyneenä. Tämäkin halusi sittenkin pelkkää seksiä, vaikka kirjoitti alkuun etsivänsä ystävää.
Jostakin syystä hän kuitenkin tuntui mielenkiintoiselta ja niin vastasin hänelle.
Seuraavassa viestissään hän kertoi rakastavansa suuseksiä, mutta vain antavana osapuolena.
Hän harrasti hierontaa ja tarjosi minulle muitta mutkitta monen tunnin eroottista hierontasessiota.
Minun ei tarvitsisi muuta kuin nauttia. Hän ei haluaisi ottaa vaan antaa.
Se olikin minulle vähän vierasta. Yleensä minä olin alistettu ja tein mitä käskettiin.
Nyt tämä mies tarjosi minulle nautintoa ilman mitään ehtoja.
Olin hämmentynyt.
Jäin odottamaan hermostuneena seuraavaa viestiä.
Halusin tavata erään pitkäaikaisen nettituttavani.
Olimme kirjoitelleet haaveistamme ja fantasioistamme jo muutaman vuoden ajan. Hän tuntui mukavalta ihmiseltä, joten halusin tietää hänestä enemmän.
Hän hyväksyi pyyntöni ja sovimme, että hän tulisi luokseni kahville.
Hän myöhästyi työkiireidensä takia vähän ja pyyteli sitä kovasti anteeksi.
Hän vaikutti hieman jännittyneeltä.
Istuimme keittiön pöydän ääreen. Minuakin jännitti.
Hänen kanssaan oli aivan yhtä helppoa jutella kasvotusten kuin netissäkin.
Tuntui siltä kuin olisin tuntenut hänet paljon kauemmin.
Ja kuin huomaamatta keskustelumme ajautui seksiin.
”Lupasit, että voin sitoa sinut joskus kokeeksi.” Hän sanoi varovasti.
”Haluatko?”, minä kysyin yhtä varovasti.
”Haluan.”, hän hengähti helpottuneesti.
Hän kiinnitti käsiraudat ja nilkkakahleet varovasti.
Hän katsoi minuun ja hänen silmistään kuvastui tyytyväisyyttä.
Hän laittoi kaulapannan kaulaani ja hymyili.
Minusta tuntui hyvältä.
”Mene kontallesi.”, hän ennemminkin pyysi kuin käski.
Hän hiveli pakaroitani alushousujen päältä ja läimäytti kokeeksi.
Minä hätkähdin lyönnin kovuutta.
Varovasti hän veti alushousuni nilkkoihin ja hyväili minua hellästi.
Minä sulin hänen kosketuksensa alla.
Hän läimäytteli kymmenkunta napakkaa iskua.
Välillä hän siveli punaiseksi käynyttä ihoani ja ujutti varovasti sormensa sisääni.
Minä inisin kiihoittuneena.
Hän silitti hiuksiani.
Minä olisin antanut hänen tehdä kaiken mitä hän vain halusi.
Jälkeenpäin hän halasi minua pitkään.
”Kiitos!”, hän kuiskasi.
Minusta tuntui edelleen hyvältä.
Kummallista miten paljon uusia tuttuja saattaa tulla lyhyen ajan sisällä .
Muttei silti yhtään ystävää.
Eikä rakasta.
Olihan minulla Sami…niin ja Master.
Ja Heikkikin oli ollut ihan mukava.
Minä itse taisin olla se joka jarrutti jokaista ihmissuhdetta koska en tiennyt mitä halusin.
Miksi aina pitää analysoida kaikkea ja tehdä asioista niin hankalia,kun voisi vaan antaa mennä ja rohkeasti elää sitä elämää mikä eteen tulee?
Sain taas sähköpostia tuntemattomalta ihmiseltä.
Hän sanoi etsivänsä Valtiatarta joka antaisi hänen palvella itseään.
Hän haluaisi palvoa Jumalattarensa jokaista soluakin.
Ja taaskaan minä en ihan ymmärtänyt mitä hän tarkoitti.
Miten mies voisi toimia noin? Alistua naisen edessä muka ehdoitta?
Ei, en kyllä usko sen olevan mahdollista.
Mieshän haluaa aina hallita ja päättää ja olla johtaja.
Mutta toisaalta olihan olemassa ammattidominoitakin jotka alistivat miehiä jatkuvasti ja jopa työkseen.
Muistin että Kaisan tuttava Vendela oli domina.
Päätin soittaa Kaisalle ja selvittää asiaa.
Kaisa kertoi että Vendela oli kyllä domina, mutta toimii lähinnä naisten kanssa.
Mutta Vendelalla on ystävä joka dominoi miehiä.
Kaisa lupasi järjestää niin, että voisin tavata molemmat ja keskustella asioista.
Sanoin Kaisalle että pelkäsin luisuvani jo liian syvälle tähän kinkyjen maailmaan, mutta Kaisa vaan nauroi ja sanoi, että varmaan jokaista se kiehtoo ainakin yhtä paljon, osa ei vaan kehtaa sitä tunnustaa.
Kerroin Kaisalle miehestä joka etsi Valtiatartaan.
”Voi kun löytäisikin joskus miehen, joka noin paljon palvoisi naistaan.” Kaisa huokaisi.
”Ethän sinä halua miehiä.” Minä muistutin häntä, ”Joko unohdit pitäväsi enemmän naisista? Oletkin tainnut vaan näytellä.”
” Äh. Tiedät kyllä mistä pidän.” Kaisa tuhahti ja jatkoi, ”Tarkoitin vaan, että ehkä tuo on ihan erikoislaatuinen mies. Ota sinä se itellesi ennenkuin joku muu vie sen.”
” Enpä taida.” Minä vastasin empivästi, ” Jotenkin minua ahdistaa ajatuskin miehestä joka konttaisi jalkojeni juuressa ja suutelisi varpaitani.”
” Niin siihenhän voisi vaikka kompastua.” Kaisa hihitti, ”Ja olisi kurjaa olla aina paljain jaloin jotta hän voisi suudella varpaitasi, tennissukat kun ei ole kamalan seksikkäitä mutta käytännöllisiä näin talvella.”
” Joo-joo. ” Minä keskeytin Kaisan höpinän, ” Ihan rehellisesti sanottuna en vaan jaksa uskoa, että mies palvoisi naista noin ehdoitta. Ihan varmasti hän vaan haluaa, että nainen toimii tietyllä tavalla jotta hän kiihottuisi, joten hän alistaa kuitenkin sitten loppupeleissä naista.”
” Et voi olla noin mustavalkoinen! ” Kaisa kivahti, ”Eihän ikinä voi sanoa varmuudella kumpi lopulta on se alistava osapuoli, se joka muka alistuu mutta sanoo alistajalleen miten häntä saa alistaa vai se joka muka on määräävänä mutta joutuu tekemään kuten se alistettava sanoo.”
” Höpö-höpö.” Tuhahdin ärtyneenä, ” Aina se on mies joka oikeasti määrää ja nainen vaan tottelee. Niin paitsi että sinun tapauksessasi ei ikinä ole sitä miestä. ” Minä pohdin ja tarpeeksi pohdittuani jouduin myöntämään Kaisan puheessa olevan sittenkin perää.
” Miksi sillä on sinulle niin paljon väliä kuka alistuu ja kuka ei ? ” Kaisa kysyi lopulta. ” Mikset voi vaan ottaa tätä leikkinä joka kuuluu ihmisten seksikäyttäytymiseen osana kaikkea muuta ? Ei sillä ole niin kamalasti väliä mitä tehdään ja miten tehdään kunhan kaikki vaan tykkää siitä mitä puuhataan.”
” Joo-joo, sinä nyt lähdit taas tuolle kukkahattutäti linjalle. ” Minä sanoin vähän jo kyllästyneenä Kaisan paasaamiseen, mutta ehkäpä suhtauduin taas kaikkeen liian vakavasti.
Joka tapauksessa sovimme tapaavamme Vendelan ja tämän ystävädominan seuraavana lauantaina. Ehkä sitten saisin selville mikä tässä valtapelissä lopulta oli oikeastaan se ”juttu”. Ja mikä olisi minun roolini.
”Kuule saanko kysyä oliko se sinun ex-masterisi hyvä? ” Sami kysyi varovasti.
Minä hätkähdin kysymystä. Tiesin toki , että joskushan siitäkin asiasta olisi puhuttava, mutta silti minusta tuntui vaikealta ruveta selittämään Masterin tekemisiä toiselle ihmiselle. Vähän suutuinkin Samille.
”En taida haluta puhua hänestä. ” Minä sanoin vakavana. ” Se on vain minun ja hänen välinen asia.”
” Sinä olet yhä niin kiinni hänessä.” Sami intti. ” Et ehkä itse sitä huomaa, mutta se vaikuttaa jo kaikkiin tekemisiisi ja ajatuksiisikin.”
” Minusta tuo ei enää ole normaalia.” Sami vaikutti aidosti huolestuneelta , mutta minua hänen puutumisensa asiaan, joka ei hänelle kuulunut, suututti.
” Ole hiljaa! ” Ärähdin. ” En halua puhua siitä asiasta kanssasi.”
Sami katsoi minua säälivästi ja se taas suututti minua vain enemmän.
Lähdin ovet paukkuen ulos Samin asunnolta.
Ulkona pysähdyin miettimään.
Oliko Sami sittenkin oikeassa? Oliko toimintani jo epänormaalia?
Minä tiesin rakastavani yhä Masteria liikaa ja tiesin etten silti ikinä enää olisi hänen kanssaan. Miksen siis osannut päästää hänestä irti ja mennä eteenpäin? Olihan hänkin unohtanut minut niin helposti.
Miksi nostin hänet korokkeelle ja ärsyynnyin aina kun joku uskalsikin häntä arvostella?
Hänhän oli kohdellut minua niin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Hän ei ikinä ollutkaan rakastanut minua, hän oli vain käyttänyt minua hyväkseen.
Ja nyt ärsyynnyin jo omista ajatuksistanikin. Ei häntä saanut näin loukata!
Minä tosiaankin olin hullu, ajattelin ja säikähdin mietteitäni jo vähän itsekkin.
Päätin ryhdistäytyä.
Seuraavana päivänä soitin Samille ja pyysin tätä tulemaan luokseni.
Sami ilahtui soitostani ja sanoi tulevansa mielellään. Otanko piiskat mukaan, hän kysyi nauraen. Ei en halua nyt sitä,minä selitin punastuen.
Sami toi minulle kahvipaketin ja sanoi, ” Tiedän kyllä ettet juo kahvia, mutta ajattelin, että jos minä sitä kuitenkin saisin.”
Hän halasi minua pitkään ja pussasi poskelle.
Pyyhin kädellä poskeni värähtäen. Ei nyt, kielsin itseäni, nyt et mieti mitään muuta, tämä on hoidettava pois alta.
Ja niin aloin kertoa Samille Masterin ja minun tarinaa. Kerroin sen kylmästi, vältin puhumasta tunteistani. Kerroin mitä oli tapahtunut ja jätin kertomatta miksi näin oli tapahtunut.
Kun lopetin Sami katsoi minua säälivästi ja puuskahti ” Nyt ymmärrän miksi rakastit häntä niin kovasti.”
” Rakastan yhä. ” Minä sanoin vakavana. ” Hän on minulle suunnattoman tärkeä yhä edelleen.”
” Niin ymmärrän sen. ” Sami sanoi ja silitti pöydän yli kättäni, ” Hänhän opetti sinulle tämän kaiken ja silti jätti opettamatta sen tärkeimmän. Hän nimittäin unohti sanoa että kunnioita silti itseäsi ja tee vain sitä minkä koet hyväksi. ”
” Minä luulin koko ajan tekeväni oikein.” Minä totesin, ” Luulin saavani hänet rakastumaan itseeni kun teen juuri niin kuin hän tahtoo.”
” Voi kultaseni.” Sami naurahti surullisesti. ” Hän käytti sinua hyväkseen.”
Oloni ei ollut yhtään parempi vaikka olinkin kertonut tarinani.
Rakastin yhä Masteria ja toivoin salaa, että hänkin huomaisi vielä rakastavansa minua.
Olen säälittävä, ajattelin, kohautin harteitani ja aloin tiskata.
Minun pitäisi osata jo irroittaa otteeni hänestä ja haudata turhat toiveeni.
Katsoin ulos ikkunasta ja hymyilin.
Aurinko paistoi.
Päivällä minulle tuli tekstari Samilta.
Viestissä luki: Pue päällesi kiimaisen nartun asu ja ota valmiiksi köyttä, piiskat, muut lelut ja kynttilä. Laita jalkaasi sukkanauhaliivi ja sukat sekä korkeat korkosaappaat.Lisäksi lyhyt nahkahame ja musta korsetti. Odotat minua valmiina tasan seitsemältä.
No en varmana pue enkä odota. Kirjoitin vastaukseksi.
Puet ja olet valmiina. Luki vastausviestissä.
Katsotaan, minä ajattelin mutta aloin silti etsiä kyseisiä vaatekappaleita.
Seitsemältä olin valmis ja odotin kärsimättömänä.
Ovikello soi. Avasin oven nartunasussani ja punastuin hieman kun Sami hymähti hyväksyvästi.
” Silmälasit pois.”, Sami komensi. ” Mene mahallesi sängylle.”
Minä tottelin.
”Kädet päänyläpuolelle.”, Sami käski ja laittoi ranteisiini käsiraudat. Sitten hän nosti hamettani ja sivalsi raipalla.
Huudahdin äkillisestä kivusta.
”Nosta päätäsi.”, Sami käski ja veti kommandopipon päähäni. ” Suu auki.” Hän sitoi huivin suukapulaksi.
Kuulin kuinka hän sytytti kynttilän. Pian tunsin kuinka kuuma steariini poltti ihoani. Yritin huutaa.
Sami valutti steariinia kauan. Minusta tuntui etten kestäisi enempää.
Äkkiä hän lopetti ja työnsi kalunsa sisääni. Hän ei ollut hellä eikä varovainen.
Hän kietoi vyön kaulani ympärille ja kiristi sitä samalla kun työntyi yhä syvemmälle.
Minä puristin käteni nyrkkiin.
Hän nai minua lujasti pitkään ja kiristi aina välillä vyötä kaulani ympärillä.
”Missä on rasvaa?”, hän kysyi käheästi.
”Keittiössä.”, sain mongerrettua. Tiesin mitä seuraavaksi tapahtuisi.
Hän tuli uudestaan päälleni ja laittoi rasvaa pakaroideni väliin.
Sitten hän alkoi työntyä sisään.
Hänen kalunsa on iso. Ja sen työntäminen anaaliin sattui. Minä voihkin tuskaisesti.
Hän keskeytti työntämisen.
”Työnnä vaan.” Sain sanottua ja yritin rentoutua.
Kipu oli siitä huolimatta raastavaa. Minä annoin hänen silti tehdä sitä mitä hän halusi.
Hän läimäytti lujasti takamustani ja vetäytyi ulos.
”Nyt runkkaat minut loppuun.”
Minä tein niin.
Peitolla allani oli suuri märkä läntti.
”Näköjään sinäkin pidit tuosta.”, hän sanoi tyytyväisenä ja läimäytti vielä kerran pakaroitani.
Jostakin syystä minusta tuntui, että minun piti selittää lähiaikojen tapahtumat Masterille.
En voinut mennä eteenpäin, jollen selvittäisi ensin millaista roolia hän elämässäni vielä näyttelisi.
Master vastasi puhelimeen heti. Kai sillä yhä luki nimeni numeron perässä.
Hänen äänensä kuulosti yllättyneeltä ja ehkäpä hitusen iloiseltakin.
”Kiva kun soitit” , hän sanoi ja kuulosti siltä kuin myös tarkoittaisi sitä.
” Ajattelin että nyt olisi jo pakko. ” minä sanoin aika epävarmasti.
” Olen sen kai sinulle velkaakin. ” Jatkoin rohkaistuneena.
” Et sinä ole minulle velkaa mitään.” Master sanoi lämpimästi.
” Minä olen sinulle velkaa paljon enemmän.” Hän jatkoi.
Aika outoa, minä ajattelin. Miksi hän kokee olevansa minulle velkaa?
Ääneen sanoin, ” Höpsistä. Sovitaan että ollaan velkaa kumpikin yhtä paljon tai vähän.”
” Mikäs siinä.” Hän myöntyi.
Juttelimme viime päivien tapahtumista aika jäykästi.
Minä kerroin Samista ja Vieraasta, siis Heikistä, ja ystäväni menetyksestä ja kaikesta muustakin.
Master kuunteli hiljaa, huokasi syvään ja sanoi ” Ehkä sinun pitäisi tarkemmin miettiä mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Saat vielä huoran maineen ”
” Mitä se taas sinulle kuuluu? ” Tivasin kiivastuen. ”Itsehän halusit myös pitää muita naisia samaan aikaan kun asuttiin yhdessä. Miten tämä muka eroaa siitä?”
” Onhan se ihan eri asia naisen hypätä sangystä sänkyyn kuin miehen pitää kunnioittavasti paria rakastajatarta.” Master sanoi vakavana ja mikäli olisin kuunnellut tarkemmin olisin kuullut tukahdutetun naurunpyrskähdyksen sanotun jälkeen, mutta minä olin liian tohkeissani mitään kuullakseni.
” Minä en ole edes käynyt missään sängyissä! ” Huusin ja raivosin. ” Vähän piiskaa vaan saanut silloin tällöin! ”
Ja siinä sitä taas oltiin. Täysi rähinä päällä.
” Antaa olla. En jaksa taas tätä! ” Huusin puhelimeen ja lopetin puhelun.
Ei tästä vaan tule mitään, ajattelin raivoissani.
Parempi antaa olla ja unohtaa. Ja kulkea yksin eteenpäin.
Päätin laittaa nettiin ilmoituksen.
Kirjoittaisinko että tarvitsen piiskaajaa?
Vai että etsin luotettavaa ja naisen huomioivaa hyväkäytöksistä alistajaa?
Pohdin pitkään ja kirjoitin, että luotettava alistuva nainen etsii mukavaa ja yhteistyökykyistä alistavaa miestä.
Ja heti kun olin painanut enteriä aloin katua tekoani.
Petin Häntä, Masteria.
Vastauksia tuli melko paljon.
Osa oli valmis touhuun samantien,osa halusi tietää minusta lisää.
Yksikään vastaus ei säväyttänyt.
Yksikään ei ollut HÄN.
Jotkut tuntuivat ihan mukaviltakin ja pari kirjoitti muistakin asioista, kertoivat pyytämättä itsestään.
Miksi ihmeessä minun oli pitänyt silloin törmätä Häneen, ajattelin ja kirosin itseäni. Olisihan silloinkin ollut muita vaihtoehtoja.
En tullut ajatelleeksi että Master oli ollut kaiken aikaa rehellinen ja kertonut heti alussa ettei ollut minusta kiinnostunut muuten kuin narttuna. Minä itse rakastuin häneen ja minä itse halusin, että hän eläisi kanssani myös arkielämää. Hän oli kertonut, että hänellä oli myös muita naisia, mutta minä en sinisilmäisyyttäni siihen ollut ajoissa reagoinut. Ja nyt minun oli helppoa syyttää häntä kaikesta.
Vastasin kahdelle miehelle ja sain toiselta samantien puhelinnumeron.
Soitin siihen epävarmana, mutta hän oli heti niin mukava ja huomioiva että epävarmuuteni karisi nopeasti.
Sovimme tapaavamme jo samana iltana hänen luonaan.
Sami osoittautui aivan samanlaiseksi kuin olin puhelumme perusteella hänet kuvitellut.
Hän oli kohtelias ja mukava.
Juttelimme ensin niitä näitä ja sitten Sami pyysi minua riisuuntumaan.
Hän istui tuolissaan ja katseli minua tutkivasti.
Minusta oli vaikeaa riisua hänen edessään ja punastelin häpeissäni.
Hitaasti ja vaivalloisesti sain lopulta vaatteet päältäni. Tärisin pelosta.
Hän hymyili minulle rohkaisevasti ja sanoi minun olevan kaunis.
Hän tarttui minua kädestä ja vei makuuhuoneeseen.
Siellä oli kirkkaanpunaiset seinät ja suuri pylväsvuode.
Hän laittoi minulle punaisen kaulapannan ja työnsi makaamaan vuoteelle.
Hän siveli rintojani hellästi. Minä värähdin.
Hän käski minun kääntyä ympäri ja sitoi käteni sängynpylväisiin.
Hänen kätensä kulki pakaroitteni yli jalkoväliini ja sormet sukelsivat sisääni.
Henkäisin yllätettynä.
Hän naurahti ja työnsi sormiaan syvemmälle.
Inisin hiljaa.
Suljin silmäni ja odotin. Annoin hänelle vapauden tehdä tahtonsa mukaan.
Halusin hänen sormiaan.
Halusin piiskaa.
Halusin kipua ja halusin nautintoa.
Halusin tuntea olevani elossa.
Jälkeenpäin Sami siveli hellästi punaisten viirujen peittämiä pakaroitani.
Kiitos. Hän kuiskasi minulle.
Kiitos sinulle, ajattelin ja sanoin ” Saat kernaasti laittaa minulle pannan toisenkin kerran jos haluat.”
Ajauduin keskustelemaan netissä todella itsekeskeisen ja sovinistisen masterin kanssa.
Hän oli täynnä itseään ja niin pohjattoman omahyväinen etten voinut jättää asiaa sikseen.
Hän herätti mielenkiintoni ja ikuisen kyselijän minussa.
Keskustelumme oli melkoista kädenvääntöä ja välillä lipsahdimme haukkumalinjallekin, mutta vähitellen aloin nähdä hänessäkin ihan ihmismäisiä piirteitä.
Minä taisin itse olla liian jyrkkä mielipiteissäni.
Lokeroin kaikki masterit samaan pahiksen lokeroon.
En ollenkaan vähättele tätä ärsyttävää masteria, hän varmasti on taitava ja osaava ja saa subit vaikertamaan onnesta ja tuskasta.
Mutta minä ymmärsin, etten itse halua niin suoraviivaista ja tunteetonta toimintaa.
Minä tarvitsin jotakin muuta.
Soitin Kaisalle.
Vähän minua hävetti aikaisempi käytökseni mutta Kaisa tuntui ymmärtävän.
” Älä välitä. ” Hän sanoi lohduttavasti kun kerroin ongelmastani, ”Kokeilemalla asiat selviää ja mitään pahaahan ei ole tapahtunut.”
No ei ole…luulisin, minä ajattelin mutta vähän minua silti hirvitti.
” Kuule. ” Kaisa sanoi, ” Tule meille niin jutellaan kaikessa rauhassa. Eikä sinun tarvitse pelätä että minä kävisin kimppuusi.” Kaisa nauraa hihitti.
Minäkin puhkesin nauramaan.
Tapasimme illalla Kaisan luona.
Kaisan koti oli valoisa ja hyvin tyylikäs.
Ihan niin kuin Kaisakin, minä ajattelin.
”Otatko kahvia?” Kaisa kysyi ja kattoi pöytään ihanan näköisiä bebe-leivoksia.
” En osaa vieläkään juoda kahvia. ”Minä sanoin ja jatkoin ”Enkä viitsisi enää opetellakaan.”
” On minulla teetäkin.” Ja Kaisa laittoi kuumaa vettä kiehumaan.
Kaisa istuuutui pöytään ja katsoi minuun tiukasti. ” Mitä siis on tapahtunut?”
” En oikeastaan tiedä. ” Sanoin totuudenmukaisesti, sillä enhän tosiaankaan ymmärtänyt viimeaikaisia tapahtumia.
” Jotenkin suutuin taas Masteriin kun yritin jutella hänen kanssaan puhelimessa.”
Kaisa huokasi ja sanoi, ” Mistä se riita tälläkertaa tuli? ”
” En tiedä. ” Sanoin ja yritin miettiä. ” Oikeastaan siitä että hän heti tuomitsi kaikki tekoni, vaikka itse pitää useita naisia yhtä aikaa ja on kylmä ja kova ja tunteeton !”
” Niinpä.” Kaisa totesi hiljaa, ” Voi kultaseni. Hän on Master. Henkeen ja vereen. Ei hän siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrittäisit häntä muuttaa.”
” Mutta on niin väärin ettei hän välitä minusta yhtään vaikka minä rakastin häntä! ” Minä puuskahdin.
” Minä luulen, että hän kyllä rakastaa sinua omalla tavallaan. ” Kaisa sanoi vakavana. ” Olet varmasti hänelle tärkeä, mutta hän ei vain pysty sitä sinulle ikinä sanomaan.”
” En jaksa enää sellaista välittämistä !” Huudahdin ja huokasin, ” Ei minusta taida olla tähän hommaan ollenkaan.”
” Sinähän pidät piiskattavana olosta, etkö pidäkin ?” Kaisa kysyi varovasti ja minä nyökkäsin.
” Sinä et taida pitää siitä, että joudut alistumaan ihan jokaiseen masterin sääntöön ja käskyyn.” Kaisa jatkoi selitystään, ” Sinä et ehkä olekaan ihan niin sub kuin kuvittelit.”
” Mikä minä sitten olen? ” Katsoin Kaisaa ihmeissäni.
” Onko sillä väliä miksi itseäsi nimität tai miksi muut sinua nimittävät? ” Kaisa kysyi ja jatkoi, ” Tärkeää on vain se että itse tiedät mistä pidät ja mistä taas et. Sinä olet sinä .”
” Mutta miten voin enää harrastaa bdsm:ää jollen tiedä olenko alistuja vai alistaja? ” puuskahdin epätoivoisena.
” Ei tätä harrasteta. ” Kaisa sanoi tiukasti. ” Tätä eletään. Tästä joko ollaan kiinnostuneita tai sitten ei olla. Ei kiinnostusta voi teeskennellä. Ja murusia bdsm:stä voi kuulua ihan vaniljaiseenkin suhteeseen ja se olisi mielestäni toivottavaakin. Miksi pitäisi olla erikseen kinkyseksi ja vaniljaseksi? Kaikkein parasta olisi kun niitä sekoitettaisiin surutta ja jokainen voisi nauttia juuri siitä mitä eniten tahtoo pelkäämättä tulevansa leimatuksi joko normipiireissä tai näissä kinkypiireissä.”
Katsoin Kaisaa ihmeissäni. Miten ihmeessä hän uskaltaa sanoa noin jyrkkiä mielipiteitä. Tietenkin hän oli oikeassa, mutta olisiko minusta sanomaan jotain noin radikaalia. Lauman mukana on niin paljon helpompaa kulkea.
Ja voisin olla melko varma siitä ettei suurikaan osa ihmisistä haluaisi mistään hinnasta tulevan tietoon, että hän nauttii piiskattavana olosta tai piiskaajan roolista. Mutta toisaalta eihän vaniljaseksistäkään puhuta kovin avoimesti, joten ei tämä nyt niin kovin erilaista taida ollakaan.
Suurin osa kuitenkin nauttii seksistä tavalla tai toisella. Mikä siis on rumaa ja mikä ei?
Masterini soi
tti. Hän kyseli muina miehinä kuulumisiani ja halusi tavata.
Minä emmin pitkään. Viime tapaamisesta oli aikaa. En ollut yhtään varma halusinko häntä enää edes tavata.
Hän huomasi empimiseni. Minä tulen luoksesi seitsemältä, hän sanoi paksulla äänellä. Avaat sitten oven tai et.
Minä istuin pitkään hiljaa. Kello läheni seitsemää.
En pukenut päälleni mitään erikoista. En edes meikannut. Jollen kelvannut sellaisenaan,lähteköön pois, ajattelin mutta silti sydämeni pamppaili.
Master toi kukkia.Hän suuteli ja halasi minua pitkään.
Jokin ihan pieni läikähdys tuntui sisälläni,mutta en näyttänyt sitä ulospäin.
Master huomasi viileyteni ja tiedusteli oliko jotain tapahtunut. Ehkä hän näytti hieman hämmentyneeltäkin.
Kaikki hyvin, vastasin levollisena. Ja siltä minusta tuntuikin.
Enää en näyttelisi olevani muuta kuin olin vain Masteria miellyttääkseni. Hänen olisi korkea aika oppia tuntemaan oikea minäni. Liian pitkään olin antanut periksi vain jotta Master olisi rakastunut minuun. Nyt kaikki tulisi olemaan toisin.
Ehkä Master huomasi jotain olemuksestani. Hän katsoi minua pitkään ja hymyili kokeilevasti.
Hän tuli luokseni ja suuteli minua intohimoisesti.
Hän silitti selkääni ja liuùtti kättään hitaasti alaspäin kohti pakaroitani.
Sain vielä hillittyä itseni enkä huokaillut heti himosta, vaikka sitä jo tunsinkin. Värisin kuitenkin Masterin kosketuksesta ja sen hän tietenkin huomasi.
Hän sujautti sormensa jalkoväliini ja minun oli pakko huokaista. Olin odottanut tätä niin kauan.
Kai voisin ihan hyvin antaa hänen panna itseäni, ajattelin mieli lähes sumeana halusta. Toteutan suunnitelmani sitten sen jälkeen.
Ja niinhän siinä taas tapahtui. Naimme pitkään ja hartaasti. Minä vikisin Masterin työntöjen tahdissa ja lauettuamme makasimme pitkään sylikkäin. Master silitteli rintojani ja kun katsoin hänen kasvojaan olin näkevinäni niillä helpottuneisuutta. Hämmästyin kovasti, sillä olin ollut varma että niiltä olisi kuvastunut vain voitonriemua.
Tapasin Vieraan, siis Heikin, Naisen eräänä päivänä kaupassa.
Tai ei hän enää ollut Heikin Nainen sillä hän oli kyllästynyt Heikin marmatukseen ja nautti nyt yksinolosta.
Naisen nimi oli Kaisa ja hän oli erittäin mukava.
Menimme kahville ja juttelimme pitkään.
Hän oli kuullut etten enää ollut Masterin kanssa ja siitä hän oli erittäin pahoillaan.
Olimme sopineet toisillemme kuulemma todella hyvin.
Hän ei tiennyt että Heikki oli yrittänyt lähentyä minua ja sen kuullessaan hän oli erittäin yllättynyt.
” Älä nyt ymmärrä väärin”, hän sanoi. ” Oikeastaan olet juuri sellainen jota Heikki varmasti yrittää, mutta luulin että hän ymmärsi sinun kuuluvan aina Masterille.” Kaisa katsoi minua myötätuntoisesti.
” En minä kuulu Masterille” , puuskahdin heti. Ehkä vähän liiankin nopeasti.
” No en minä sillälailla tarkoittanutkaan,” Kaisa korjasi puheitaan. ” Vaan sitä että sinä rakastat yhä Masteria.”
” Niin kai”, myöntelin. ” Toivoisin vaan että pääsisin siitä jo ylitse.” Vaikutin varmaan surulliselta sillä Kaisa tarttui minua kädestä ja puristi sitä lujasti.
” Älä nyt viitsi olla noin allapäin” Kaisa sanoi ja virnisti. ” Kyllä me jotakin keksitään että piristyisit. Unohdetaan miehet vähäksi aikaa.”
Tiesin että Kaisa piti myös naisista, joten suhtauduin tuohon loppuosaan vähän varauksella.
Parin päivän päästä Kaisa kutsui minut kylään luokseen.
Siellä oli myös pari muuta Kaisan ystävää ja tunsin väkisin itseni ylimääräiseksi.
Minä taisin olla ainoa joka ei tiennyt illan ohjelmasta sillä ainoastaan minulla loksahti suu auki kun nahka-asuinen Domina saapasteli huoneeseen.
Domina oli upea ilmestys. Hänen pitkät punaiset hiuksensa lainehtivat takapuolen päällä asti ja hänellä oli kaunis musta nahkainen korsetti. Hän oli hoikka ja pitkä. Hänellä oli kirkkaanpunaiset huulet ja pistävänsiniset silmät. Tuijotin häntä suu yhä auki.
” Eikö hän olekin kaunis? ” Kaisa kumartui puoleeni ja kuiskasi. ” Hän on ystäväni Vendela.”
” On kyllä ” sain henkäistyä hämilläni. ”Miksi hän on täällä?”
Kaisa hymyili minulle leveästi ja sanoi kovalla äänellä ” Meidän pitää tänään näyttää Disakalle että piiskaa voi saada ilman miehiäkin! ”
Samassa Vendela läjäytti juoksutuspiiskansa lattiaan ja katsoi tiukasti minuun.
Minä en kestänyt enää pidempään vaan hypähdin ylös sohvalta ja pinkaisin ulko-ovelle.
Vasta ulkona hidastin vauhtiani ja mietin näkemääni.
Kylmät väreet kulkivat lävitseni.
Eräänä päivänä Hän soitti minulle.
Sydämeni alkoi tykyttää ja veri suhista korvissani.
Olin peloissani ja hermostuksissani ja sen kuuli äänestäni.
” Mitä sinulle kuuluu?” Hän kysyi ja aivan kuin olisin kuullut siinäkin hermostuneen sävyn.
Yritin vastata välinpitämättömästi että ihan hyvää vain. Nieleskelin.
” Olet kuulemma ollut aika paljon Heikin kanssa” , nyt Hänen äänessään kuului pieni ärtymys.
” Niin” , vastasin epävarmasti. ” Olemme tapailleet aina välillä.”
” Hän on kuulemma piiskannut sinua.” Master totesi kuivasti.” Onko hän pannutkin sinua?”
Ärtymys valtasi minut hetkessä ja kivahdin ” Mitä se sinulle kuuluu. Tietääkseni emme olleet yhdessä enää.”
Hän naurahti väkinäisesti ja sanoi, ” Olet samanlainen pippurisäkki kuin ennenkin.”
Hänen äänessään oli hitunen lämpöä.
Puhelun jälkeen mietin miksi Heikki oli puhunut tapailustamme Masterille.
Halusiko hän leuhkia vai saada tältä siunauksen.
Niin tai näin, mutta en ymmärtänyt hänen käytöstään.
Heikki oli ihan mukava mutta vain ystävänä ja piiskaajana. En voinut kuvitellakaan rakastuvani tähän.
Halusiko Heikki enemmän? Oliko hän rakastunut minuun?
Miksi helvetissä kaikki on aina näin vaikeaa. Pohdin epätoivoisena.
Parin päivän kuluttua Master soitti taas.
” Mennäänkö kahville? ” Hän kysyi muina miehinä.
Myönnyin heti ja ajattelin että nyt Hän pitää minua taas helppona saaliina.
Tapasimme Prisman kahvilassa. Olimme aika vaivautuneita kumpikin ja juttelimme väkinäisesti.
En voinut katsoa Häntä silmiin.
Hän laski kätensä kädelleni. En voinut vetää omaani pois.
Hän silitti verkkaisesti rannettani. Minä pidätin hengitystäni.
Hän nosti päätäni ja pakotti katsomaan silmiinsä. Niissä näkyi niin suurta rakkautta ja hellyyttä että olin pakahtua siihen paikkaan.
Hän suuteli minua omistavasti. Vetäydyin pois hänen läheltään.
En voinut taaskaan katsoa Häntä. Suljin silmäni ja kyynel vierähti silmäkulmastani.
Vieraan nimi oli Heikki.
Hän ei ollut minulle master.
Hän oli lähinnä ystävä.
Juttelimme paljon ja huomasin,
että hän oli oikeasti hyvin toisen huomioiva ihminen, lämmin ja vastuuntuntoinen.
Aivan erilainen kuin Master.
Silti ikävöin yhä Häntä. Heikki oli vain ystävä.
Heikki tarjosi minulle masterin palvelujaan säännöllisin väliajoin, mutta sessiomme olivat hyvin asiallisia ja suunniteltuja, emmekä ikinä naineet niiden aikana. Emmekä kyllä muulloinkaan.
Vietimme paljon aikaa yhdessä. Tulimme toimeen hyvin ja meillä oli mukavaa.
Tiesin,että Heikillä oli useita subnaisia ja hän kävi tapaamassa näitä aina silloin tällöin.
Se ei kuitenkaan häirinnyt minua, sillä en halunnut Heikiltä seksiä vaan muuta yhdessäoloa.
Hän taas halusi minulta vain ystävyyttä, tai niin ainakin ajattelin. Mielestäni suhteemme palveli meitä molempia erittäin hyvin.
Aina välillä kuitenkin yllätin Heikin katsomasta minua rakastuneesti ja kasvoillaan omistava ilme.
Silloin Heikki aina virnisti ja kehui minua upeaksi olennoksi. Ja sellainenhan minä mielelläni olisin ollut, joten kehuminen kohotti aina itsetuntoani.
Yhtenä päivänä Heikki kutsui minut lounaalle.
Paikalliselle ABClle vain, mutta ei ympäristöllä ollut minulle väliä. En ollut turhan kranttu.
Ruoka oli taas aika pahaa, mutta kyllähän sitä nälkäisenä söi.
Katselin ympärilleni ja mietin, että oli mahdotonta nähdä ihmisistä millaisia he olivat ja mitä ”harrastivat”.
Tuskinpa kukaan olisi meistäkään uskonut, että siinä oli alistaja ja alistuja.
Naurahdin ja Heikki halusi tietää mitä ajattelin. Selitin.
” Niinpä” , hän sanoi, ” Ei kukaan joka sinua katsoo nyt uskoisi millainen peto oikeasti olet kunhan saat riisuttua suurimmat vaatekerrat päältäsi.”
Punastuin vähän. ” En minä sitä kyllä ihan noin tarkoittanut” , yritin vielä selittää.
” Joo joo, ymmärsin kyllä mitä tarkoitit” , Heikki sanoi.” Kiusasin vaan vähän.”
Ja taas hän katsoi minua peittelemättömän omistavasti.
Minä laskin katseeni ensimmäisenä.
En halunnut ,että hän ajattelisi minusta noin.
Eräänä päivänä tapasin Herran.
