Raja häilyvä on.
Taas Master valitti että olin liian hankala.
Minä olin vaan kysellyt että voisiko hän luopua toisista satunnaisista naisistaan ja olla vain minun kanssani.
Minä kun olisin halunnut oikean suhteen,sellaisen missä ollaan yhdessä ihan arjessakin.
Miksi se taas teki minusta hankalan…
(asioita selkeyttääkseni kerron että meillä oli vain seksisuhde ,arjen touhuissa emme paljoakaan olleet yhdessä . Master eli omaa elämäänsä,josta en paljoa tiennyt ja minä omaani,josta Master taas halusi tietää aina kaiken.Olimme kuitenkin olleet näin jo aika kauan ,joten mielestäni voisimme olla yhdessä koko ajankin)
Alussa oli paljon parempaa…Master sanoi, sinä tottelit paremmin etkä ollut noin vaativa.
Niin mutta…minä aloitin ja jatkoin..silloin oli ihan selvää että halusit tehdä minusta naisesi ja opettaa minua, olimme ihan vieraita eikä mukana ollut mitään ylimääräisiä tunteita.
Miksi nyt olisi jotenkin erilaista, Master kysyi.
Nyt minä pidän sinusta…sanoin hiljaa…ja sinäkin minusta…
Vai niin,Master totesi, näinköhän.
Masterin kylmä sävy hätkähdytti minut…olinko tulkinnut hänet näin väärin.Eikö hän edelleenkään ajatellut minua muuna kuin narttunaan.
Ei se ollut mahdollista….keskeytin omat ajatukseni…meillä on ollut paljon muitakin hyviä hetkiä ja mukavaa yhdessä,ei tosiaankaan pelkästään seksissä.
Missä kulkee raja oikean ystävyyden ja seksisuhteen välillä…mistä huomaa kun sen on ylittänyt????
