Rakastin unelmin ja haavein ja tuhansin suudelmin…
Masterini soi
tti. Hän kyseli muina miehinä kuulumisiani ja halusi tavata.
Minä emmin pitkään. Viime tapaamisesta oli aikaa. En ollut yhtään varma halusinko häntä enää edes tavata.
Hän huomasi empimiseni. Minä tulen luoksesi seitsemältä, hän sanoi paksulla äänellä. Avaat sitten oven tai et.
Minä istuin pitkään hiljaa. Kello läheni seitsemää.
En pukenut päälleni mitään erikoista. En edes meikannut. Jollen kelvannut sellaisenaan,lähteköön pois, ajattelin mutta silti sydämeni pamppaili.
Master toi kukkia.Hän suuteli ja halasi minua pitkään.
Jokin ihan pieni läikähdys tuntui sisälläni,mutta en näyttänyt sitä ulospäin.
Master huomasi viileyteni ja tiedusteli oliko jotain tapahtunut. Ehkä hän näytti hieman hämmentyneeltäkin.
Kaikki hyvin, vastasin levollisena. Ja siltä minusta tuntuikin.
Enää en näyttelisi olevani muuta kuin olin vain Masteria miellyttääkseni. Hänen olisi korkea aika oppia tuntemaan oikea minäni. Liian pitkään olin antanut periksi vain jotta Master olisi rakastunut minuun. Nyt kaikki tulisi olemaan toisin.
Ehkä Master huomasi jotain olemuksestani. Hän katsoi minua pitkään ja hymyili kokeilevasti.
Hän tuli luokseni ja suuteli minua intohimoisesti.
Hän silitti selkääni ja liuùtti kättään hitaasti alaspäin kohti pakaroitani.
Sain vielä hillittyä itseni enkä huokaillut heti himosta, vaikka sitä jo tunsinkin. Värisin kuitenkin Masterin kosketuksesta ja sen hän tietenkin huomasi.
Hän sujautti sormensa jalkoväliini ja minun oli pakko huokaista. Olin odottanut tätä niin kauan.
Kai voisin ihan hyvin antaa hänen panna itseäni, ajattelin mieli lähes sumeana halusta. Toteutan suunnitelmani sitten sen jälkeen.
Ja niinhän siinä taas tapahtui. Naimme pitkään ja hartaasti. Minä vikisin Masterin työntöjen tahdissa ja lauettuamme makasimme pitkään sylikkäin. Master silitteli rintojani ja kun katsoin hänen kasvojaan olin näkevinäni niillä helpottuneisuutta. Hämmästyin kovasti, sillä olin ollut varma että niiltä olisi kuvastunut vain voitonriemua.
